Suitset


Suitset kootaan niskahihnasta, leukahihnasta, otsapannasta, turparemmistä ja poskiremmeistä. Tavallisesti suitsissa on kaikki nämä osat, mutta suitsia on myös mahdollista käyttää esimerkiksi ilman turpahihnaa.

Erilaiset turpahihnat aiheuttavat erilaisen paineen hevosen päähän. Suitset kannattaakin valita tarvitsemansa turpahihnan perusteella.

Englantilainen turpahihna on perinteinen ja yleisimmin nähty turpahihna, jonka paikka on kuolaimen yläpuolella noin kaksi sormen leveyttä poskiluun alapuolella. Turpahihnaa löytyy kapeampana ja leveämpänä, leveä turparemmi jakaa paineen suuremmalle aluelle. Tämän turpahihnan kanssa suosittelemme olemaan tarkkana, ettei se oli liian tiukalla. Liian tiukka turpahihna aiheuttaa suuren paineen hevosen nenäluuhun ja voi tehdä havaumia poskiin. Turpahihnan ja hevosen nenäluun väliin tulisi mahtua kaksi sormea päällekkäin.

Aachenturpahihna on kuin englantilainen turparemmi, mutta siinä on lisäksi alaturparemmi. Alaturparemmi kiinnittyy englantilaiseen turparemmiin keskellä hevosen nenäluuta ja tulee sitten kuolaimen eteen. Turpahihnojen kiinnittäminen kannattaa aloittaa ylemmästä turparemmistä ja sitten kiristää vasta alaturparemmi. Näin ylempiturparemmi pysyy oikeassa paikassa. Aachenturpahihnan kireyden kanssa tulee olla yhtälailla tarkkana kuin englantilaisen turpahihnan.

Hannoverturpahihna eli tutummin remonttiturpis. Remonttiturpahihna asetetaan kuolaimen eteen. Kuolaimen edessä oleva turpahihna ei paina hevosen hampaita, joten se on hevoselle miellyttävä.  Remonttisuitsia ja -turpahihnaa käytetään yleensä nuorilla hevosilla, mutta se sopii erinomaisesti myös aikuisille ratsuille.

Meksikolaisessa turpahihnassa hevosen nenäluun päällä risteää kaksi turparemmiä. Toinen hihna tulee kuolaimen eteen ja toinen hivenen poskiluun päälle tai sen eteen. Remonttiturpahihnan tapaan meksikolainen jättää hevosen hampaisiin kohdistuu vähemmän painetta. 

Anatomiset turpahihnat on suunniteltu siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän painetta hevosen pään herkkiin hermoihin ja muihin kudoksiin. Näissä on yleensä meksikolaisen turpahihnan tapaan kaksi kiinnitystä, toinen leukaluun edessä ja toinen kuolaimen edessä.